Naali: Suomen uhanalaisin nisäkäs, ja tarina nimemme takana

Njálla tulee saamenkielisestä sanasta naali – pieni, sitkeä eläin, josta on tullut Suomen harvinaisin maanisäkäs. Sen tarina on vähemmän tunnettu kuin sen maine symbolina antaa ymmärtää, joten tässä mitä lajille, joka inspiroi nimeämme, oikeasti tapahtuu.

Read in English? Read this article in English.

Kanta, joka melkein katosi

Fennoskandian naalikanta – joka ulottuu Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen – romahti noin sataan yksilöön 2000-luvun alussa, mikä toi lajin alueellisen sukupuuton partaalle. Siitä lähtien omistautunut suojelutyö kaikissa kolmessa maassa on auttanut kannan vähitellen toipumaan noin 450 aikuiseen yksilöön – todellista edistystä, vaikka luku on silti hauras lajille, joka on levittäytynyt koko tunturialueelle.

Miksi naali menettää elintilaansa

Lajin suurin uhka ei ole metsästys tai perinteinen elinympäristön häviäminen – se on epäsuorempi seuraus lämpenevästä ilmastosta. Punaketut, isompia ja aggressiivisempia, on historiallisesti pidetty poissa korkeilta tunturialueilta ankarien arktisten olosuhteiden ansiosta. Ilmaston lämmetessä punaketut ovat tunkeutuneet syvemmälle naalin reviirille, kilpaillen samasta ravinnosta ja pesäpaikoista, ja joissakin tapauksissa saalistaen suoraan naalin pentuja.

Aito virstanpylväs Suomessa

Naalin pesintää ei ollut vahvistettu Suomessa 25 vuoteen ennen kuin se raportoitiin uudelleen vuonna 2023 – virstanpylväs, jota luonnonsuojelijat olivat tavoitelleet vuosikymmeniä. Toipuminen on jatkunut siitä lähtien: kesällä 2025 kolme onnistunutta naalinpesää dokumentoitiin Enontekiön tunturialueella Suomen Lapissa, tuottaen vähintään yhdeksän pentua. Se on silti pieni kanta millä tahansa mittarilla, mutta kolme peräkkäistä onnistunutta pesintävuotta on juuri sellainen suuntaus, jota luonnonsuojelijat etsivät merkkinä siitä, että aktiivinen väliintulo toimii.

Mitä suojelutyö oikeasti tarkoittaa

Elvytystoimiin kuuluvat lisäruokintapisteet naalin ydinalueilla kilpailupaineen vähentämiseksi, punakettujen kannan aktiivinen hallinta tunturialueilla, sekä suojatiloissa kasvatettujen naalien palauttaminen luontoon. Mikään näistä ei ole yksittäinen ratkaisu – se on jatkuvaa, koordinoitua työtä Suomen, Norjan ja Ruotsin kesken, jonka on jatkuttava, jotta kanta jatkaisi toipumista sen sijaan, että se valuisi takaisin.

Miksi nimesimme brändin sen mukaan

Njálla on saamenkielinen sana naalille – eläimelle, jota määrittää sitkeys ja sopeutuminen joihinkin planeetan ankarimmista olosuhteista, ja joka nimenomaan Suomessa taistelee tällä hetkellä olemassaolostaan. Tämä sitkeyden ja haurauden yhdistelmä on syy, miksi nimi sopii siihen, miten ajattelemme tekemäämme: rakennettu kestämään, tehty välittäen maisemasta, josta se tulee, eikä koskaan kohdella kertakäyttöisenä.

Mihin Njálla sopii

Printtimme ammentavat samoista pohjoismaisista maisemista, joita naali kutsuu kodikseen – koivumetsät, kaamos, lumipeitteiset pajunoksat – ja osa siitä, miten ajattelemme kestävyyttä, juontaa juurensa samaan vaistoon, joka ajaa naalin suojelua: pieniä, harkittuja, pitkän aikavälin valintoja nopeiden, suurivolyymisten sijaan. Lue lisää siitä, mistä nimemme ja tarinamme tulevat, Njállan koko tarinasta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko naali oikeasti uhanalainen Suomessa?

Kyllä – sitä pidetään Suomen uhanalaisimpana maanisäkkäänä, ja luonnossa on vain kourallinen yksilöitä, vaikka viimeaikaiset onnistuneet pesintäkaudet vuosina 2023 ja 2025 ovat varhaisia merkkejä toipumisesta vuosikymmenien lähes täydellisen poissaolon jälkeen.

Miksi punaketut ovat uhka naaleille?

Punaketut ovat isompia ja hallitsevampia, ja kun ilmastonmuutos pehmentää ankaria arktisia olosuhteita, jotka aiemmin pitivät ne poissa korkeilta tunturialueilta, ne ovat laajentuneet naalin reviirille, kilpaillen ravinnosta ja pesäpaikoista ja joskus saalistaen naalin pentuja.

Toipuuko naalikanta oikeasti?

Laajempi Fennoskandian kanta on kasvanut noin sadasta yksilöstä 2000-luvun alussa noin 450:een tänä päivänä, ja Suomessa nähtiin nimenomaan ensimmäinen vahvistettu pesintä 25 vuoteen vuonna 2023, jota seurasi jatkuva onnistunut pesintä aina vuoteen 2025 asti – todellista edistystä, vaikka kanta pysyy pienenä ja haavoittuvaisena.


Löydä Njállan mallisto

Tutustu ekologisiin joogaleggingseihimme ja joogatoppeihimme - kierrätysmateriaalia, käsintehtyä taidetta pohjoisesta luonnosta, eettisesti valmistettu. Etkö ole varma mistä aloittaa? Lue kattava ostajan oppaamme.

Älä missaa tätä!
Liity uutiskirjeeseemme

Saat uusimmat uutiset ja alennukset!

Virheellinen sähköpostiosoite